Etusivu
Sanotaan, että aforismi päivässä pitää kallonkutistajan loitolla. Sen lisäksi ne ovat myös mukavaa luettavaa. Tämä nettisivu on pyritty pitämään helppona ja nopeana käyttää. Kotisivumoottori pyrkii välttämään mainonnan melkein kokonaan, joten mainoksetkaan eivät hidasta sivun käyttöä. Navigaatiosta löytyy lista eri aforismiluokista, jota kautta pääsee sitten lukemaan mieluiseensa aiheeseen liittyen aforismeja. Tiedän muuten, että näitä samoja pränttejä löytyy netistä tuhansittain joka paikasta, sieltähän niitä poimitaan.
seuraavanlaisesti kaikkitietävä ystävämme Wikipedia kertoo aforismeista.
Aforismi (suom. ajatelma, mietelmä, mietelause) on tiiviissä ja lyhyessä muodossa lausuttu ajatus. Täsmällisemmin määriteltynä aforismi on ajatuksellisesti painokas sekä tiiviisti ja tyylikkäästi muotoiltu virke tai niiden kokonaisuus. Määritelmällisesti aforismi on proosaa eli aforismissa rivit kirjoitetaan loppuun ilman säejakoa.
Aforismien kirjoittajaa kutsutaan nimellä aforistikko ja aforisti. Sana aforistinen tarkoittaa aforismin luonteista, ytimekkäästi sanottua. Aforismi-termi tulee kreikan kielen sanasta aphorismós, joka tarkoittaa rajoitettua, määriteltyä. Suomessa sana aforismi tuli käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Aforistiikan laajempaa muotoa kutsutaan fragmentiksi, joka on eräänlainen pienoisessee.
Aforistiikalle on luonteenomaista poleeminen, väittelynhaluinen suhtautuminen totunnaisiin ajatusrakennelmiin. Aforismeissa voidaan esimerkiksi metaforan, sanaleikin, käsitteen uudelleentulkinnan tai paradoksin keinoin kuvata jotakin tärkeäksi koettua ajatusta tai havaintoa. Aforismin tunnusmerkkejä on usein myös yksittäisen aforismin moniteemaisuus ja -tulkintaisuus. Aforismia voidaan pitää kansanperinteen sananlaskun taidekirjallisena muotona. Sananlaskuista onkin käytetty nimitystä kansanaforismi ja nykyaforismista voidaan puhua taideaforismina.